Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Suomen kielen ja kulttuurin edistämisen kattojärjestö Ruotsissa, on ajautunut ahdinkoon hallituksen tekemien avustusleikkausten vuoksi. Leikkaukset uhkaavat valtuuskunnan toimintakykyä ja koko ruotsinsuomalaisen yhteisön tulevaisuutta. Vaikka valtuuskunta ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä henkilöstövähennyksistä, leikkausten vaikutukset ovat jo selvästi havaittavissa. Valtuuskunnan puheenjohtaja Markus Marttila on ilmaissut huolensa erityisesti pienempien jäsenjärjestöjen kohtalosta, joiden toiminta on entistäkin haavoittuvampaa rahoituksen niukentuessa.
Leikkausten taustalla on hallituksen viime vuoden lopulla tekemä päätös vähentää kansallisten vähemmistöjen edustajien ja kielialuekuntien rahoitusta. Tämä päätös tuli täytenä yllätyksenä ruotsinsuomalaisille ja herätti voimakasta kritiikkiä. Marttilan mukaan hallituksen toimet ovat ristiriidassa puolueiden aiemmin ilmaiseman tuen kanssa suomen kielen aseman vahvistamiselle Ruotsissa. Hän kokee, että leikkaukset viestivät välinpitämättömyyttä vähemmistökysymyksiä kohtaan.
Leikkausten vaikutukset ulottuvat laajalle ruotsinsuomalaisessa yhteisössä. Valtuuskunnan ensisijainen tehtävä on edustaa ruotsinsuomalaisia ja vaikuttaa vähemmistöpolitiikkaan. Rahoituksen supistuessa valtuuskunnan kyky hoitaa tehtäväänsä heikentyy merkittävästi. Tämä voi johtaa siihen, että ruotsinsuomalaisten ääni ei kuulu yhtä voimakkaasti päätöksenteossa ja heidän oikeuksiensa puolustaminen vaikeutuu.
Hallituksen entisen vähemmistöselvittäjän Lennart Rohdinin mukaan leikkausten seuraukset ovat katastrofaaliset. Hän epäilee, että vähemmistöjen edustajat pystyvät jatkamaan työtään nykyisillä resursseilla. Rohdinin mukaan leikkaukset heikentävät merkittävästi ruotsinsuomalaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa suomen kielen aseman heikkenemiseen Ruotsissa.
Leikkausten vaikutukset näkyvät konkreettisesti ruotsinsuomalaisten arjessa. Järjestöjen toiminta supistuu, kielikurssien ja kulttuuritapahtumien järjestäminen vaikeutuu ja tiedotus suomen kielellä vähenee. Tämä voi johtaa siihen, että ruotsinsuomalaiset, erityisesti nuoret, menettävät yhteyden kieleensä ja kulttuuriinsa.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta pyrkii edelleen jatkamaan työtään parhaalla mahdollisella tavalla rajallisten resurssien puitteissa. Valtuuskunta toivoo, että hallitus harkitsee uudelleen leikkauspäätöstään ja tunnistaa suomen kielen ja kulttuurin säilymisen tärkeyden Ruotsissa. Ruotsinsuomalaiset tarvitsevat tukea ja resursseja voidakseen jatkaa aktiivista toimintaansa kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Heidän äänensä on tärkeä osa Ruotsin monikulttuurista yhteiskuntaa ja sen säilyminen on kaikkien etu.